Tämä blogisarjan aiemmassa kirjoituksessa käsittelin sähköautoilun energiankulutusta ja -kustannuksia laajemmin. Tällä kertaa käsittelyssä on lisää käytännön vinkkejä taloudelliseen sähköautoiluun.
Suurin energiansäästöpotentiaali syntyy ennakoivalla ajotavalla. Jokainen turha kiihdytys kuluttaa energiaa ja hidastuksissa syntyy aina häviöitä, ellei nopeutta lasketa rullaamalla. Tavoitenopeuteen kannattaa kuitenkin kiihdyttää ripeästi, mutta tietysti olosuhteet huomioiden turvallisesti. Hitaasti tavoitenopeuteen kiihdyttämisellä ei saavuteta etua, koska sähkömoottori toimii erittäin hyvällä hyötysuhteella kuormitettaessa. Hyvin alhaisilla kuormituksilla sähkömoottorin hyötysuhde on alhaisempi kuin kuormitettuna, joten hidas kiihdytys itse asiassa lisää energiankulutusta. Sähköautolla voi siis hyvillä mielin nautiskella hyvästä väännöstä ja kiihdyttää ripeästi ja turvallisesti matkanopeuteen.
Ennakoivalla ajotavalla pyritään ylläpitämään saavutettua nopeutta mahdollisimman tarkasti. Tämä tarkoittaa siis sitä, että ennakoidaan liikenne-esteitä ja hidastetaan nopeutta maltillisesti hyvissä ajoin, esimerkiksi edestä kääntyvän auton vuoksi, ja kiihdytetään esteen poistuttua taas takaisin matkanopeuteen. Mitä pienemmät nopeudenmuutokset ovat, sitä vähemmän energiaa kuluu hidastuksiin ja kiihdytyksiin. Ennakoinnin merkitys korostuu jonossa ajettaessa. Haitariliikkeen syntymistä ehkäisee riittävä turvaväli edellä ajavaan. Turvaväli kannattaa siis säilyttää turvallisuuden lisäksi myös taloudellisuuden vuoksi, mikäli liikennetilanne hyvän turvavälin mahdollistaa.
Kaupungissa ajettaessa sujuvassa liikenteessä syntyy väistämättä hidastus- ja kiihdytystilanteita. Näissä tilanteissa hidastukset kannattaa hoitaa sähkömoottorin avulla, jolloin energia otetaan talteen akkuun latauksena eikä hukata lämpönä jarrujen kautta ilmaan. On hyvä kuitenkin tiedostaa, että energian muutoksissa syntyy aina hukkaa. Kun liike-energia muutetaan akkuun sähköenergiaksi ja taas takaisin sähkömoottorin avulla liike-energiaksi, häviöitä syntyy kahteen kertaan. Hidastuksissa saadaan kuitenkin 70-90 % luokkaa olevalla hyötysuhteella liike-energia talteen akkuun, joten suurin osa jää hyödynnettäväksi. Jarrutettaessa kaikki liike-energia muutetaan kitkajarruissa lämmöksi, jolloin hyötysuhde liikkumisen suhteen on 0 %.
Ennakoivaan ajotapaan kuuluu myös nopeuden rullaaminen alas silloin, kun se on sujuvan ja turvallisen liikenteen kannalta mahdollista. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi moottoritieltä pitkällä rampilla poistuttaessa tai maantieltä risteykseen käännyttäessä. Rullatessa liike-energiaa ei muuteta muuksi, vaan hyödynnetään sataprosenttisesti etenemiseen.
Nopeuden merkitys kulutukseen on myös huomattava. Ilmanvastus aiheuttaa suurimman osan kulutuksesta maantie- ja moottoritienopeuksilla. Jo 5-10 km/h ylinopeuksilla on merkitystä, joten taloudellinen ja turvallinen ajotapa on ajaa nopeusrajoitusten mukaisesti. Jos matkalle on vaihtoehtoisia saman pituisia reittejä, niin alhaisemman nopeusrajoituksen tiellä kulutus jää pienemmäksi, jos tiet muilta osin ovat vastaavia korkeuserojen ja pinnan kunnon osalta.
Auton kulutukseen vaikuttaa myös rengas- ja vannekoko. Pääsääntöisesti suuremmat koot aiheuttavat suuremman kulutuksen lisääntyvän ilmanvastuksen ja vierintävastuksen vuoksi. Ilmanvastukseen vaikuttaa myös kaikki korin ulkopuoliset lisävarusteet.
Kattokaiteet, pyöränkuljetustelineet ja suksiboksi kannattaa ottaa pois heti kun käyttötarvetta ei ole. Myös paksu lumikerros auton päälle lisää ilmanvastusta ja auton puhdistaminen lumesta talvisin on siksi turvallisuuden lisäksi myös energiansäästöä. Turha kuorma lisää myös kulutusta, eli ylimääräistä tavaraa ei kannata auton tavaratilassa kuljettaa mukana lisäämässä liikutettavaa massaa.
Talviolosuhteissa kulutusta lisää merkittävästi sisätilojen ja mahdollisesti akun lämmitys. Lämmitystarvetta voi vähentää alentamalla sisätilan lämpötilaa ja käyttämällä lämmitettäviä varusteita, kuten istuimenlämmitin, ohjauspyörän lämmitin tai mahdolliset lämmitinpaneelit verhoiluissa. Auton esilämmitys verkkovirtaan kytkettynä pienentää ajon aikana tarvittavaa lämmitystarvetta. Tämä ei vähennä kokonaiskulutusta, mutta kun lämmitykseen otetaan energia suoraan sähköverkosta, jää akkuun ajomatkan ajalle enemmän energiaa.
Myös säännöllisellä huollolla ja auton kunnon tarkastamisella on merkitystä. Renkaiden ilmanpaineet kannattaa tarkastaa aika-ajoin ja pitää suosituspaineissa kesällä. Talviolosuhteissa paineita tulee nostaa noin 0,2 bar suosituspaineista, jos paineiden tarkastus tehdään lämpimässä ilmassa tai rengas lämmenneenä. Kylmä ilma aiheuttaa ilmanpaineen laskun renkaan sisällä ja näin toimien kylmällä renkaalla ajettaessa paineet ovat lähellä suosituspaineita.
Taloudellisesti ja ennakoiden ajettaessa käyttöjarrua ei välttämättä juurikaan käytetä, kun hidastukset hoidetaan sähkömoottorilla. Jarrujen toiminnan kannalta kannattaa aika-ajoin käyttöjarrua käyttää ja jarrujen kunto säännöllisesti tarkastaa. Joskus jarrut voivat alkaa laahaamaan käytön puutteessa. Tällöin jarrupalat painavat kevyesti levyjä jatkuvasti ajon aikana, jolloin ajossa on käytännössä jatkuva jarrutus käynnissä. Säännöllisesti tehty jarrujen puhdistus- ja herkistyshuolto on hyvä keino ennaltaehkäistä jarrujen jumiutumista ja se myös lisää jarrujen kulutusosien käyttöikää. Sähköautoissa voi olla pitkä ajallinen huoltoväli ilman kilometrirajaa. Näissä tapauksissa jarrujen kuntoon kannattaa kiinnittää huomiota vähintäänkin silmämääräisesti sekä pyörän vapaan pyörimisen kokeilemalla aina pyörien vaihdon aikana. Tällöin jarrujen tarkastus on ”huolto-ohjelmassa” kaksi kertaa vuodessa.