Suuri osa renkaista päätyy erilaisiin tie- ja maarakennushankkeisiin joustoa vaativien alustojen pintarakenteisiin tai esimerkiksi asfaltin sideaineeksi. Osa renkaista kuitenkin palaa tien päälle joko autonrenkaina uudelleenpinnoituksen jälkeen tai kevyen liikenteen väylille kengänpohjina.
Kengänpohjiin ja -osiin erikoistunut Lenkki Oy on aloittanut kengänpohjien valmistamisen suomalaisella uusioraaka-aineella, joka on valmistettu käytöstä poistuneesta renkaasta.
”Haluamme kehittää vastuullista tuotantoa. Mitä enemmän käytämme uusioraaka-aineita, sitä vähemmän tarvitaan neitseellisiä raaka-aineita”, Lenkki Oy:n toimitusjohtaja Annamaija Mäkilouko sanoo.
Lenkki Oy:n ruiskuvalussa käytetään seosta, johon on sekoitettu noin kolmannes uusioraaka-ainetta. Se korvaa uusiutumattomista öljypohjaista raaka-aineista valmistettua termoplastista elastomeeriä. Alkuvaiheessa uusioraaka-ainetta käytetään ulkoilu- ja kävelykenkien pohjissa.
”Muu raaka-aine ostetaan Euroopasta. Käyttämällä Suomessa valmistettua uusioraaka-ainetta voimme pienentää sekä raaka-aineen valmistamisesta että kuljettamisesta syntyviä päästöjä”, Mäkilouko sanoo.
Pioneerit edellä, muut pakolla perässä
Kankaanpäässä Lenkki Oy:n kengänpohjien raaka-aineena toimivat käytöstä poistuneet Nokian Renkaiden renkaat. Ne on kerätty muiden renkaiden mukana Suomen Rengaskierrätyksen Lopella toimivalle kiertotalouslaitokselle.
Siellä renkaat on eritelty ja jalostettu kumijauheeksi, joka puolestaan sekoitetaan yhteen Lenkki Oy:n käyttämän ruiskuvaluseoksen kanssa.
”Kengänpohja on hyvä esimerkki siitä, kuinka vanhasta renkaasta voidaan valmistaa kokonaan aivan uusia tuotteita ja luoda lisäarvoa suomalaiseen kiertotalouteen”, Suomen Rengaskierrätys Oy:n toimitusjohtaja Risto Tuominen sanoo.
Suomen Rengaskierrätys Oy:n kiertotalouslaitos käsittelee vuosittain noin 20 000 tonnia renkaita muovi- ja kumiteollisuudelle sopivaksi kumirouheeksi ja -jauheeksi.
Renkaan uusi elämä kengänpohjana on osoitus kiertotalouden kehityksestä. Aiemmin vaikeastikin hyödynnettävät materiaalit ovat jo käytettävissä uusioraaka-aineina teollisessa mittakaavassa.
”Nyt pioneerihenkiset yritykset voivat saada niistä vielä kilpailuetua, mutta luonnonvarojen ehtyessä myös muiden yritysten on väistämättä siirryttävä uusioraaka-aineiden käyttöön”, Tuominen näkee.
Tilaa uutiskirje suoraan sähköpostiisi
Haluatko saada tiedon uusista kirjoituksista suoraan sähköpostiisi? Tilaa nyt Autokeskuksen uutiskirje.
