Luonnollisesti sähköauton ajovoima-akku ei ole ikuinen, vaan vanhenee niin käyttösyklien kuin kalenteri-ikääntymisen myötä. Tämän blogisarjan aiemmissa kirjoituksissa olen käsitellyt mm. sähköauton akun kestoa sekä listannut käytännön vinkkejä sähköauton lataamiseen. Sähköautossa onkin akkua huomattavasti useammin tarve tehdä normaaleja määräaikaisia huoltotöitä ja niiden osalta käyttäjän kannalta hyvä puoli on se, että huoltokäynneille on tarvetta etenkin paljon ajavalla perinteistä polttomoottoriautoa harvemmin.
Kaikille polttomoottoriautoa huoltaneille lienee suurin piirtein tuttua, mitä niiden määräaikaishuolloissa tehdään. Käyttövoimasta ja rakenteesta riippuen huoltokohteita ovat mm. moottoriöljyn ja öljynsuodattimen vaihto, ilmansuodatin, polttoainesuodatin, sytytystulpat, jäähdytinnesteet, jakohihnasarjat ja apulaitteiden käyttöhihnasarjat. Näillä huoltokohteilla on tyypillisesti huolto-ohjelmassa määritettynä ajallinen ja/tai ajomäärään perustuva huoltoväli. Samoja huoltokohteita sähköautossa ei ole, pois lukien jäähdytinneste. Yhteisiä huoltokohteita sähköautoissa ja polttomoottoriautoissa toki on, esimerkiksi jarrunesteiden vaihto, raitisilmasuodattimen vaihto, ilmastoinnin huolto sekä jäähdytinnesteen vaihto. Lisäksi esimerkiksi jarrujen herkistely on Suomen oloissa useimmiten tarpeen tietyin välein, autoa liikuttavan energian lähteestä riippumatta. Tärkeässä roolissa on myös ongelmien ennaltaehkäisy säännöllisellä auton kunnon tarkastuksella ja ennakoivalla huollolla, ennen tilanteen eskaloitumista huonolla hetkellä.
Mitä sähköauton huollossa sitten tehdään?
Sähköauton huoltoväli voi olla pelkästään kuluvaan aikaan sidottu, tai sekä aikaan että ajomäärään sidottu. Esimerkiksi 24 kk huoltoväli ilman kilometrirajaa on käytössä osalla valmistajista. 24 kk välein yleensä tarkastetaan auton kunto, vaihdetaan jarrunesteet ja raitisilmasuodatin. Tässä yhteydessä myös ilmastointilaitteen kylmäainemäärän tarkastus ilmastointihuollolla on järkevää tehdä, koska ilmastoinnin kompressori, toimii myös lämpöpumpun kompressorina, on yleensä mukana myös akun jäähdytyksessä. Käyttöjarrujen herkistys kannattaa myös tehdä säännöllisesti, jotta jarrut eivät jumiudu ja pahimmillaan jää laahaaman kuluttaen jarrupalat ja -levyt ennenaikaisesti loppuun. Jarrut voivat myös ruostua etenkin takajarruissa, jos palat eivät jumiutumisen vuoksi liiku kevyissä jarrutuksissa. Sähköautoilla jarrujen käyttötarve on yleensä vähäinen, kun suurin osa hidastuksista hoituu sähkömoottorilla.
Tarkastuksen tarvetta ei kannata etenkään Suomen keskimäärin heikkokuntoisten kestopäällysteiden ja polanteisten talvien johdosta laiminlyödä. Alustan suojamuovien, korkeajännitejohtimien ja esimerkiksi jäähdytinneste- tai ilmastoinnin kylmäainelinjojen tarkastuksessa voidaan havaita mahdollinen ongelma hyvissä ajoin ennen suuremman vahingon syntymistä. Heilahduksenvaimentimien, alustan nivelten, jousien, renkaiden ja jarrujen kunnon säännöllinen tarkastus on yhtä lailla etenkin ajoturvallisuuden kannalta merkittävää. Väljä nivel voi aiheuttaa myös vältettävissä olevia lisäkustannuksia epätasaisesti ja kohtuuttoman nopeasti kuluvien renkaiden muodossa.
Näitä kohteita toki tarkastetaan myös määräaikaiskatsastuksissa. Nykyisin uuden auton ensimmäinen katsastus on vasta neljän vuoden iässä (henkilöautot) ja sen jälkeen kahden vuoden välein aina 10 vuoteen asti, joten paljon ajavalla voi tulla reilusti yli 100 000 km ajomäärä ennen ensimmäistä katsastusta täyteen. Kahden vuoden tarkastusväli voi olla Suomen olosuhteissa liian pitkä, kun auton pitäisi olla koko ajan turvallisessa ajokunnossa myös katsastusten välillä.
Kahden vuoden tarkastusväli voi olla Suomen olosuhteissa liian pitkä
Sähköauton turvallisen kunnon varmistamiseksi suosittelen auton tarkastuttamista mallin tuntevan mekaanikon toimesta vähintään huolto-ohjelman mukaisesti, mutta kerran vuodessakaan ei kohtuuttoman tiheä väli ole. Jos ohjelmassa on vain tarkastus, ei hinta ole kovin suuri. Suomen olosuhteissa paljon ajaville myös raitisilmasuodattimen vaihtoa kannattaisi harkita kerran vuodessa, vaikka ohjelma olisi kahden vuoden välein. Merkkihuollossa valmistajan koulutukset käyneet mekaanikot tuntevat autojen huoltokohteet, hallitsevat turvallisen nostamisen alustan korkeajännitekaapelit ym. huomioiden ja tunnistavat tarpeelliset tarkastuskohteet. Mekaanikon kuvaamalla huoltovideolla myös huollon tilaaja pääsee toteamaan alustan kunnon videokuvan välityksellä.
Huoltojen lisäksi sähköautoissa voi olla myös korjaustarvetta – muutakin kuin mekaanisesta kulumisesta johtuvaa. Esimerkiksi keväisin tyypillisesti alkaa talven aikana hiekotussoran kiveniskemistä hajonneiden tuulilasien vaihtosesonki. Lisäksi kolareita tietysti sattuu myös jatkossa – parantuneesta autojen aktiivisesta turvallisuudesta huolimatta.
Sähköautoissa on tyypillisesti kuljettajaa avustavia ADAS (Advanced Driver Assistance System) –teknologioita. Teknologiat ovat yleistyneet toki myös muillakin käyttövoimilla liikkuvissa autoissa, mutta sähköautoissa teknologioita on erityisen runsaasti. Tämä liittyy muun muassa siihen, että tyypillisesti nyt myyntiin tulevat sähköautot on suunniteltu puhtaalta pöydältä ja uusimmat teknologiat on huomioitu jo suunnitteluvaiheessa. Lisäksi sähkömoottorin nopea säädettävyys ja ohjauksen helppous mahdollistavat esimerkiksi auton autonomisen pysäköinnin huomattavasti helpommin kuin polttomoottoriteknologialla. Erilaisia ADAS -teknologioita on runsaasti, kuten adaptiivinen vakionopeudensäädin, kaistallapitoavustin, kaukovaloautomatiikka ja autoa kuljettajan valvonnassa itseajavat järjestelmät. ADAS -teknologioiden luotettava toiminta mekaanisen korjauksen, tuulilasinvaihdon tai kolarikorjauksen jälkeen vaatii tarvittavat järjestelmien kalibroinnit ja koodaukset. Näitä töitä varten Autokeskuksen merkkihuollossa on järjestelmiin koulutetut mekaanikot sekä valmistajan merkkikohtaiset erikoistyökalut ja kalibrointilaitteet. Siten voit olla varma, että myös kalibroinnit suoritetaan valmistajan vaatimusten mukaisesti.
Sähköautojen kolarikorjauksissa on myös tärkeää tuntea korkeajännitejärjestelmien ominaisuudet. Törmäyksen jälkeen tulee tapauskohtaisesti tarkastaa valmistajan ohjeen mukaisesti korkeajännitekomponenttien ja akun tila – ja korjata tarpeen mukaan. On tärkeää, että tarkastuksen tekee mallikohtaisen koulutuksen käynyt mekaanikko.
Tarkastuksissa oleellista on siis varmistaa auton turvallinen ajokunto ja ennaltaehkäistä suurempia murheita. Onhan toki parempi, että mahdollinen ongelma löytyy varhaisessa vaiheessa ja korjaus tehdään, kun auton toimittaminen korjaamolle on suunniteltua. Ajoissa tehty korjaus on myös laajuudeltaan pienempi, kuin jos vikaa ei havaita ajoissa ja se aiheuttaa suuremman ongelman. Ikävin tilanne on se, että odottamaton vika eskaloituu esimerkiksi lomamatkan aikana. Loma-ajalle kun on paljon mielekkäämpää tekemistä, kuin selvittää auton korjausasioita.
Miksi huollattaa auto juuri Autokeskuksessa?
Autokeskuksessa sekä työnjohto että mekaanikot suorittavat säännöllisesti valmistajien malli- ja tekniikkakoulutuksia. Lisäksi panostamme erikseen mekaanikkojemme korkeajänniteosaamiseen yhdessä Autoalan keskusliiton ja Tampereen seudun ammattiopiston kanssa. Jokaisesta toimipisteestä on mekaanikkoja mukana koulutuksessa, jossa suoritetaan sähkö- ja hybridiajoneuvojen tekniikkaan ja vianhakuun liittyvä osatutkinto. Liikenteen sähköistymisen nopea kehitys vaatii myös panostusta koulutukseen. Autokeskuksessa panostus on vahva ja sen turvin pystymme tarjoamaan asiantuntevaa palvelua sähköautojen huolloissa ja korjauksissa, oli kyseessä sitten pyörien kausivaihto, määräaikaishuolto tai mekaaninen korjaustyö, vaativa diagnoosityö, korkeajännitejärjestelmän korjaus tai kolarikorjaus.
Pekka Lesonen
Kirjoittaja on ajoneuvotekniikan insinööri (YAMK) ja työskennellyt Autokeskuksessa teknisen palvelun eri tehtävissä noin yhdeksän vuoden ajan. Sähköautojen tekniikka on kiinnostukseni kohde ja seuraan niistä käytävää keskustelua säännöllisesti eri medioissa. Ajan myös itse sähköautolla tällä hetkellä, joten pääsen näkemään ja kokemaan sähköautolla liikkumisen vahvuudet ja heikkoudet henkilökohtaisesti.