Huoli ilmastonmuutoksesta on jäänyt monilla meistä viime aikoina hetkeksi taka-alalle sodan sytyttyä Euroopassa. Kuvat viattomien siviilien brutaalista kärsimyksestä saavat perustellusti ajatuksemme aivan muualle. Ilmastonmuutos ja sen tuomat haasteet eivät kuitenkaan ole poistuneet mihinkään. Ja puhuttaessa ilmastonmuutoksesta ei voida sivuuttaa liikenteen energiaratkaisuja, joiden ylle Venäjän hyökkäys Ukrainaan tuo oman konkreettisen muutospaineensa. Tarve muutokselle ei siis ole ainakaan vähentynyt.
Fossiilisia polttoaineita ei hetkessä pystytä korvaamaan
Puhuttaessa liikenteestä ja ilmastonmuutoksesta ongelmien ydin, ja samalla ratkaisu, on fossiilisessa energiassa ja sen korvaamisessa. Kuulostaa helpolta ja selkeältä, mutta haasteen tuo korvattavan energiamäärän kokoluokka. Kun puhutaan Suomen polttoainekulutuksesta, puhutaan miljoonista tonneista (Mt). Kun puhutaan EU:n polttoainekulutuksesta, puhutaan sadoista Mt:sta. Kun puhutaan globaalista kulutuksesta, luvut ovatkin jo tuhansien Mt:ien luokkaa. Ja jo yksi Mt on julmettu määrä polttoainetta ‒ yli 1 250 000 000 litraa. Haasteen ollessa tätä kokoluokkaa kannattaa muistaa vanha viisaus elefantin syömisestä paloittain.
Meillä ei ole yhtä yksittäistä keinoa korvata fossiilista öljyä liikenteessä. Sen sijaan meillä on monta hyvää keinoa, jotka yhdessä voivat mahdollistaa merkittävän muutoksen liikenteen kasvihuonekaasupäästöissä, niin Suomen, EU:n kuin koko maapallon mittakaavassa. Eikö ole siis itsestään selvää, että näitä kaikkia keinoja hyödynnettäisiin? Valitettavasti ei.
Lainsäädäntö määrittää suunnan
Liikenteen “energiavallankumouksen” suuntaviivat asettaa lainsäädäntö, jolla yhteiskunta pyrkii varmistamaan ilmastotavoitteiden saavuttamisen. Lainsäädäntö luo raamit sille, millaisia ajoneuvoja valmistajat voivat myydä markkinoille, se luo velvoitteet polttoainejakelijoille myydä uusiutuvia polttoaineita ja pelisäännöt sille mikä on uusiutuvaa ja mikä ei.
Se, että meillä on useita eri lainsäädännön alueita ajamassa kehitystä kohti alhaisempia kasvihuonekaasupäästöjä, kuulostaa loistavalta, mutta valitettavasti pirstoutuneessa lainsäädännössä on myös sudenkuoppansa. Suurimpana epäkohtana on ajoneuvojen CO2-lainsäädäntö, mikä ei käytännössä tunnista kuin yhden keinon kohti alhaisempia kasvihuonekaasupäästöjä ‒ sähköistymisen. Ajoneuvo, joka kulkee vaikkapa uusiutuvalla dieselillä tai biokaasulla on lainsäädännön näkökulmasta yhtä paha kuin fossiilista polttoainetta käyttävä. Käytännössä uusiutuvalla polttoaineella kulkeva auto on kuitenkin ilmaston kannalta aivan yhtä hyvä kuin sähköautokin, mikä on osoitettu useissa tutkimuksissa. Onko tämä kuitenkaan kriittistä kokonaisuuden kannalta? Valitettavasti kyllä.
Tieliikenteen uusiutuvien polttoaineiden tulevaisuus
Maailmalla on menossa jonkin asteinen investointibuumi uusiutuvien polttoaineiden ympärillä, mutta jos katsoo uutisia tarkemmin, niin monessa investoinnissa keskitytään erityisesti lentoliikenteen tarpeisiin. Jos tieliikenteessä liputetaan vahvasti polttomoottorien sukupuuton puolesta, minkälaisen näkymän se tarjoaa uusiutuville polttoaineille? On hyvä muistaa, että uusiutuvat polttoaineet tarvitsevat polttomoottoreita, ja ilmasto tarvitsee molempia.
neste oyj
Neste on maailman johtava uusiutuvan lentopolttoaineen ja uusiutuvan dieselin sekä polymeeri- ja kemikaaliteollisuuden uusiutuvien raaka-aineratkaisujen tuottaja. Neste kehittää myös muovijätteen kemiallista kierrätystä muovijäteongelman torjumiseksi. Nesteen tavoitteena on tehdä Porvoon öljyjalostamosta Euroopan vastuullisin jalostamo vuoteen 2030 mennessä. Neste aikoo aloittaa uusiutuvien ja kierrätysraaka-aineiden, kuten nesteytetyn jätemuovin, prosessoinnin öljynjalostuksen raaka-aineina.