Kohti fossiilivapaata liikennettä – olemmeko aikataulussa?

Maantieliikenteen osuus koko liikenteen päästöistä on n. 93 %. Tästä tieliikenteen päästöstä 53 % syntyy henkilöautoista, 33 % kuorma-autoista, 8,5 % pakettiautoista, 4 % linja-autoista ja noin 1 % moottoripyöristä, mopoista ja mopoautoista (Lähde: https://tieto.traficom.fi/fi/tilastot/liikenteen-co2-paastot-liikennemuodoittain-seka-maakunnittain). Maantieliikenteen osalta CO2-päästöjen alentamisessa odotukset ovat vahvasti autokannan sähköistymisessä, samaan aikaan pyritään irti fossiilisista polttoaineista.

Tässä tarkastelussa on syytä tunnistaa kaksi asiaa, polttoaineen kokonaiskulutuksen muutos (käytön aikainen CO2-kuormitus) ja toisaalta kokonaisuutena kehitys kohti hiilineutraalia liikennettä, huomioiden polttoaineiden bio-osuuden lisääntyminen ja sitä kautta saavutettava päästövähennys. Uusien autojen käytön aikainen CO2-päästöjen kehitys nojaa pitkälti sähköistymiseen, ja nimenomaan täyssähköautojen lisääntymiseen. Ladattavien hybridiautojen todellinen CO2-päästö riippuu täysin käyttöprofiilista eikä valmistajan ilmoittama WLTP-normin mukainen päästölukema anna oikein viitteitä todellisista päästöistä.

Uusien autojen CO2-päästöjen kehittyminen

Traficomin tilaston mukaan Suomessa ensirekisteröityjen henkilöautojen CO2-päästöjen kehitys vuodesta 2019 lähtien käytössä olleen WLTP-normin olemassaolon aikana on ollut huimaa, neljässä vuodessa keskiarvo on pudonnut alle puoleen, 139 grammasta n. 68 grammaan. Keskiarvoa laskee tietysti rajusti täyssähköautot, mutta myös bensiiniautojen ja dieselautojen keskipäästö on tuolla ajanjaksolla laskenut luokkaa 20 g/km. Tämän vaikutus näkyy kuitenkin kovin hitaasti koko autokannan päästöissä ja polttoaineenkulutuksessa, johtuen vähäisistä uusien autojen rekisteröintimääristä ja sitä kautta todella hitaasta autokannan uusiutumisesta.

Lähde: Traficom tilastot (https://tieto.traficom.fi/fi)

Polttoainekulutuksen kehittyminen

Miten sitten polttoainekulutus on viime vuosina kehittynyt suhteessa ajosuoritteeseen? Tämä on oiva tarkastelukulma määritettäessä jatkossakin autoliikenteen käyttövoimamurroksen edistymistä. Tällä hetkellä voidaan sanoa olevamme aivan alussa, polttoainekulutusta kuvaava käyrä seuraa melko tarkkaan ajosuoritetta.

Lähde: Autoalan Tiedostuskeskus (https://www.aut.fi/tilastot)

Tarkasteltaessa Autoalan Tiedotuskeskuksen tilastoja, huomioita herättävää on että esim. vuodesta 2016 vuoteen 2021 polttoaineen kulutus suhteessa ajosuoritteeseen ei ole laskenut vaan pikemmin hieman noussut. Syitä on varmasti monia, yhtenä merkittävänä tekijänä ajoneuvojen massan ja koon kasvaminen, niin kevyessä kuin raskaassakin kalustossa. Kokonaisuutena voidaan todeta että tulos autoteollisuuden taistelussa polttomoottoriautojen kulutuksen pienentämiseksi on menneinä vuosina ollut marginaalinen.

Edellä mainitun perusteella käytön aikaiset CO2-päästötkään eivät liene paljoakaan pienentyneet, mutta sen sijaan fossiilisen polttoaineen osuus on pienentynyt, kiitos jakeluvelvoitteen joka on kasvattanut polttoaineiden bio-osuutta.

Lähde: Autoalan Tiedostuskeskus (https://www.aut.fi/tilastot)

Vuoden 2022 tilanne on onneksi jo polttoainekulutuksen suhteenkin parempi, sähköautojen lisääntyminen näkyy selvästi jo tilastossa, kun polttoaineenkulutus suhteessa ajosuoritteeseen laski edelliseen vuoteen nähden n. 4 %. Heinäkuussa 2023 täyssähköautoja oli liikenteessä n. 64 000 kpl eli n. 2 % Suomen henkilö- ja pakettiautokannasta.

Suomen liikenteen kokonaispäästöt laskusuunnassa

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä seuraa VTT:n kehittämä Suomen liikenteen pakokaasupäästöjen ja energiankulutuksen laskentajärjestelmä LIPASTO (http://lipasto.vtt.fi/). Kasvihuonekaasupäästöihin lasketaan hiilidioksidin (CO2) lisäksi myös metaani (CH4) ja typpioksiduuli (N2O). Kasvihuonekaasut ilmaistaan hiilidioksidiekvivalentteina (CO2-ekv), mittayksikkönä tonnit. LIPASTOn laskelman mukaan tieliikenteen kasvihuonepäästöt kokonaisuutena ovat vähentyneet vuodesta 2005 vuoteen 2021 n. 20 %, 11,76 Mt:sta 9,38 Mt:iin. Viime vuosien kehitys on ollut ilahduttavasti oikeansuuntaista. Tavoitteiden saavuttamiseksi päästöjen leikkaamisen tulee kuitenkin kiihtyä entisestään.

Lähde: Traficom tilastot (https://tieto.traficom.fi/fi/tilastot/liikenteen-co2-paastot-liikennemuodoittain-seka-maakunnittain)

Millä keinoilla tavoitteeseen?

Autokannan sähköistyminen on tärkeä osa päästötavoitteiden saavuttamista, mutta pelkästään sen kautta ei alussa mainittu kunnianhimoinen tavoite vuoteen 2030 mennessä toteudu. Tarvitaan voimakkaasti myös muita, monilta osin jo käytössä olevia ratkaisuja, mm. uusiutuvaa diesel-polttoainetta, biokaasua (lähinnä raskaan kaluston energiana) ja kenties myös synteettistä polttoainetta, ”sähköbensaa”, joka valmistetaan käyttämällä hiilidioksidia raaka-aineena. Näiden em. uusiutuvien polttoaineiden yhteisenä nimittäjänä on että vaikka niistä vapautuu poltettaessa hiilidioksidia, ne eivät lisää ilmakehän hiilidioksidikuormitusta, kun raaka-aineesta vapautuisi kasvihuonekaasupäästöä joka tapauksessa.

Autokannan sähköistymisen edellytykset

Autokannan sähköistymisen nopeuttamiseksi tarvitaan onnistuneita toimia niin valtion kuin autoteollisuudenkin toimesta. Hankintatuki henkilö- ja pakettiautoissa sekä täyssähköisten työsuhdeautojen autoedun verohelpotuksen jatkaminen useiksi vuosiksi eteenpäin olisivat tarpeen. Sähköautojen hintojen lasku ja tarjonnan lisääntyminen kiihdyttävät osaltaan sähköistymistä. Viimeisin tekniikka, muotoilu ja uudet innovaatiot tuodaan nimenomaan uusiin sähköautomalleihin, lisäksi niiden käyttömukavuus ja edulliset käyttökulut luovat luonnostaan kysyntää sähköautoihin. Toisin sanoen, kun autoilija kokee että sähköauto on yksinkertaisesti parempi, hankinnat kohdistuvat näihin päästöttömiin malleihin. Myös käytettynä maahantuoduista autoista jo merkittävä osa on sähköautoja, tämä vie osaltaan kohti tavoitetta.

Vaikka tätä kirjoittaessa ei valoa vielä olekaan näkyvissä, talouden kääntyminen kasvuun ja korkotason lasku tuovat taas jossain vaiheessa sykäyksen autokannan uusiutumiseen.

Suomi edelläkävijöiden joukossa

Vuonna 2022 maapallollamme saavutettiin uusi kyseenalainen ennätys, kun maailman hiilidioksidipäästöt olivat suuremmat kuin koskaan aiemmin. Tämä osoittaa että voimakkaita toimia tarvitaan, eikä pelkästään vain liikenteen osalta. Jos Suomi on tässä asiassa vielä alkumetreillä, jotkut valtiot ovat puolestaan vielä täysin lähtötelineissä. Suomen kaltaisia edelläkävijöitä kuitenkin tarvitaan, jotta kehitys kääntyy oikeaan suuntaan.