Autokeskuksen yritysmyynnin perinteinen kevättapahtuma keräsi jälleen paikalle joukon asiakasyritystemme autopäättäjiä ajankohtaisten asioiden äärelle ja verkostoitumaan. Ilmastoasiat ja käyttövoimat ovat monessa yrityksessä vahvasti johdon agendalla, samojen aiheiden parissa työskentelevien kollegoiden kohtaamisista voi saada ajatuksia myös omaan tekemiseen.
Tämän vuoden kevättapahtumassa vierailevina puhujina olivat Autotuojat- ja teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio, Plugit Finland Oy:n myyntijohtaja Topi Aaltonen ja Neste Oyj:n R & D Manager Jukka Nuottimäki. Koostimme alle poimintoja tapahtuman puheenvuoroista.
AUTOTUOJAT- JA TEOLLISUUS RY: NÄKYMIÄ UUDELLE VAALIKAUDELLE
Hallitusneuvottelut ovat parhaillaan käynnissä ja alan asiantuntijoita on konsultoitu hallitusohjelmaneuvottelujen lomassa. Säätytalossa puhumassa on käynyt myös Autotuojat- ja teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio, joka kertoi tilaisuudessamme mm. seuraavaa:
EU -komission tavoitteena on tehdä Euroopasta hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä ja nopeuttaa liikennesektorin irtautumista fossiilisista energianlähteistä. Välitavoitteena EU on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. EU:n päästövähennystavoitteet on jaettu päästökauppasektoriin ja kansallisen tason taakanjakoon päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla. Liikenne kuuluu taakanjakosektoriin yhdessä rakennusten lämmityksen, maatalouden, jätehuollon, työkoneiden ja fluorattujen kasvihuonekaasujen kanssa. Taakanjakosektorin suurimmat päästölähteet ovat liikenne (10,4 Mt) ja maatalous (6,6 Mt).
Uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen alentaminen nostaa liikenteen päästöjä noin 0,8 Mt vuosina 2022-2023. Tilanteessa, jossa taakanjakosektorin päästövähennystavoitteet nojaavat uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteeseen, olisi tärkeää saada jakeluvelvoitteen taso palautettua nousu-uralle. Oheinen kuva on päästöjen kehitystä kuvaava ennuste. Ennuste sisältää jo mm. kasvavan biojakeluvelvoitteen ja vähäpäästöisemmän ajoneuvotekniikan yleistymisen, joten lisäkeinoja tarvitaan.
Autoala on esittänyt toimenpidepakettia, jolla nopeutettaisiin autokannan sähköistymistä. Toimenpidepaketissa mainitaan mm. sähköisten henkilö-, paketti- ja kuorma-autojen hankintatuet, liikennesähkön sisällyttäminen jakeluvelvoitteeseen, nolla- ja vähäpäästöisten autojen verotusarvohuojennusten sekä työpaikkalatauksen verovapauden jatkaminen vuosina 2026-2028, työsuhdeautojen kotilataussähkön verotuksen yksinkertaistaminen, kierrätyspalkkio uuden ladattavan auton hankintaan kun ostaja kierrättää omistuksessaan olevan yli 15 v vanhan henkilöauton, korotettu kotitalousvähennys kotilatauslaitteen asennuskustannuksiin, taloyhtiöiden ja julkisen latausinfran sekä varikoiden ja terminaalien latausinfran tuet sekä taksien ja linja-autojen kierrätyspalkkio.
Yritysautot ja etenkin yritysten työsuhdeautot ovat merkittävässä roolissa autokannan sähköistymisessä, sillä työsuhdekäyttöön rekisteröidyistä autoista ladattavien autojen osuus on ollut alkuvuonna jo kaksi kolmasosaa.
PLUGIT FINLAND OY: SÄHKÖAUTOJEN LATAAMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ
Suomessa ennustetaan olevan vuoteen 2030 mennessä yli miljoona ladattavaa henkilöautoa, joista vähintään 60% on täyssähköisiä. Uusista pakettiautoista vähintään kaksi kolmasosaa ennustetaan olevan sähköistettyjä ja täyssähköisten pakettiautojen määrä liikenteessä saavuttanee 50 000 auton rajan vuoteen 2030 mennessä.
Vaikka julkisia latauspisteitä rakennetaan koko ajan lisää, on kotilataamisen merkitys arjen aikatauluja sovitellessa merkittävä. Työpaikkalataaminen on ainakin vielä tällä hetkellä verovapaata, joten latausmahdollisuuden tarjoaminen työpaikalla palvelee paitsi työntekijöitä yleisesti, myös työsuhdeautoilijoita, tuotantoautoja ja vierailijoita. Lisäksi väistämättä tulee ajoittain tarve julkiseen lataamiseen. Kun perinteisen polttomoottoriauton tankkaamiseen riitti ja riittää usein yksi polttoaineyhtiön luottokortti, on työnantajan otettava sähköautoilussa huomioon monta eri asiaa, kun työntekijöiden autoetuasioita mietitään.
Plugit Finland tarjoaa latausratkaisuja kotiin, taloyhtiöille, yrityksille, kauppakeskuksille ja ammattiliikenteelle. Kiinteistöomistajille on lisäksi tarjolla CaaS (Charging as a Service) -palvelumalli, jossa Plugit kantaa vastuun latausjärjestelmästä ja sen elinkaaren aikaisista kustannuksista, lisäksi järjestelmä skaalautuu lataustarpeiden muuttuessa.
Lisätietoja Plugit Finlandin latausratkaisuista löydät sivulta plugit.fi.
NESTE oyj: KOHDEN VÄHÄPÄÄSTÖISTÄ LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ - KAIKKIA RATKAISUJA TARVITAAN
Kansainvälisen energiaviraston (International Energy Agency, IEA) vuonna 2021 tekemän ennusteen mukaan nykyiset päästövähennystoimet ovat siirtämässä ilmastotaakkaa tuleville sukupolville. Jos nykyisten toimien lisäksi huomioidaan IEA:lle raportoidut kansalliset päästöohjelmat, olemme IEA:n ennusteen mukaan edelleen kaukana vuoden 2050 nollapäästötavoitteesta.
Jukka Nuottimäki työskentelee Nesteellä tuotekehitysosastolla, jossa tutkitaan tulevaisuuden uusiutuvia energian raaka-aineita, kuten levää, lignoselluloosaa, muovijätettä, yhdyskuntajätettä, vetyä ja Power to X -teknologiaa, joilla voitaisiin korvata tulevaisuudessa fossiilisia polttoaineita. 70% Nesteen kehitysmäärärahoista on suunnattu nimenomaan em. tutkimukseen.
Neste Oyj on arvioinut, että vuoteen 2040 mennessä maailmassa voisi olla 600 miljoona täyssähköistä henkilöautoa. Alla oleva kuva on Neste Oyj:n ennuste liikenteen energialähteistä vuonna 2040. Kaikkia ratkaisuja siis tarvitaan, pelkästään sähköistymisellä ei ratkaista päästöongelmaa globaalisti.
Oman haasteensa liikenteen nopealle sähköistymiselle aiheuttaa sähköautoissa tarvittavat raaka-aineet. Jukka Nuottimäki havainnollisti raaka-aineiden tarvetta Lundin yliopiston professori Öivind Anderssonin vuonna 2022 tekemillä laskelmilla, jossa vertailukohtana käytettiin kuuluisaa Kheopsin pyramidia, joka on rakennettu 2,3 miljoonasta kivilohkareesta, joista jokainen painaa 2,5 tonnia. Yhteenlaskettuna Kheopsin pyramidi painaa 5,8 miljoonaa tonnia ja se on noin 140 metriä korkea ja sivun pituus noin 230 metriä.
Maailmassa valmistetaan vuosittain noin 70 miljoonaa autoa. Jos ne kaikki olisivat esimerkiksi täyssähköisiä Kia Niroja, tarvittaisiin akkumateriaaleja 32 miljoonaa tonnia - 5,5 Kheopsin pyramidin verran. Jos kaikki maailman 1,3 miljardia autoa olisivat sähköautoja, tarvittaisiin akkumateriaaleja 584 miljoonaa tonnia - 102 Kheopsin pyramidin verran. Professori Öivind Andersson onkin kehottanut miettimään, onko maailmassa riittävästi akkuihin tarvittavia raaka-aineita?
Työtä riittää myös lainsäädännön puolella, jossa nykyisin säädökset keskittyvät vahvasti ajoneuvon käyttöön ja kierrätykseen.
kiitos osallistujille ja puhujille
Kiitos kaikille osallistujille ja puhujille innostavista keskusteluista, toivottavasti pidit tilaisuudesta. Jos jokin tilaisuudessa näytillä olevista autoista jäi ajamatta ja haluaisit sopia erikseen koeajon, ota yhteyttä yritysmyyntitiimiimme!